Estimated metabolizable energy yields of perennial and annual grass swards compared with those of spring barley and oat
Niemeläinen, Oiva; Kontturi, Markku; Jauhiainen, Lauri; Nissinen, Oiva (2001)
Niemeläinen, Oiva
Kontturi, Markku
Jauhiainen, Lauri
Nissinen, Oiva
Julkaisusarja
Agricultural and Food Science in Finland
Volyymi
10
Numero
4
Sivut
335-346
MTT Agrifood Research Finland The Scientific Agricultural Society of Finland
2001
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201604069135
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201604069135
Tiivistelmä
Tutkimuksessa verrattiin yksi- ja monivuotisen nurmen, ohran sekä kauran satoisuutta muuntamalla virallisista lajikekokeista saadut kuiva-ainesadot muuntokelpoisen energian sadoiksi (MES) märehtijän rehutaulukkoarvojen avulla. Lähtöaineistona oli virallisten lajikekokeiden tulokset vuosilta 1976-1998 niiltä koepaikoilta, joilla vähintäin kolme tutkituista lajeista oli ollut samanaikaisesti kokeissa. Tuloksia oli yhteensä viideltätoista koepaikalta. Nurminadan tulokset olivat lajikkeelta Boris, italianraiheinästä lajikkeilta Barmultra ja Mitos, kaurasta lajikkeelta Veli ja ohrasta lajikkeilta Otra, Arra ja Arve. Viljojen lajikekokeissa ei mitata olkisadon määrää. Olkisato tuotettiin satoindeksillä 50 % jyväsadon tuloksia apuna käyttäen. Kolmantena nurmivuonna MES (81,4 GJ/ha) oli pienempi kuin ensimmäisenä (90,0 GJ/ha) ja toisena nurmivuonna (90,7 GJ/ha). Keskimäärin monivuotinen nurmi tuotti suuremman ME-sadon kuin yksivuotinen nurmi (87,7 vs. 83,3 GJ/ha). Sekä yksi- että monivuotisen nurmen MES oli suurempi kuin ohran (52,7 GJ/ha) ja kauran (47,8 GJ/ha) jyväsadon MES. Kun myös oljen muuntokelpoinen energiasato (ME arvolla 6,0 MJ/ kg KA) otettiin huomioon jyväsadon lisäksi oli ohran MES 75,8 GJ/ha ja kauran 72,6 GJ/ha. Kun ohran jyvä- ja olkisadolle annettiin kokoviljasäilörehun energia-arvo (9,9 MJ/kg KA), oli ohran kokoviljasäilörehusatoa kuvaava MES 77,4 GJ/ha, joka oli alhaisempi kuin yksi- ja monivuotisen nurmen MES. Ohran MES oli a) 60 %, b) 86 % ja c) 88 % monivuotisen nurmen keskimääräisestä ME-sadosta, kun ohran MES oli laskettu a) jyväsadon, b) jyvä + olkisadon ja c) kokoviljasäilörehusadon perusteella. Tutkimuksen mukaan nurmi on Suomessa selkeästi rehuviljaa satoisampi muuntokelpoisen energian tuottaja märehtijän rehustuksessa. Kirjoituksessa pohditaan tutkimuksessa käytettyjen olettamusten vaikutusta laskelmien luotettavuuteen. Satoindeksin ja/tai olkisadon määrittäminen lajikekokeissa, erityisesti ohrakokeissa, jyväsadon ohella lisäisi lajikekoetulosaineiston käyttökelpoisuutta lajikkeiden satoisuuden arvioimiseen kokoviljasäilörehuksi viljeltäessä.