Viljelijöiden luopumistukijärjestelmät ja luopumispäätökset
Väre, Minna; Pietola, Kyösti (2001)
Väre, Minna
Pietola, Kyösti
Julkaisusarja
MTT Taloustutkimus. TutkimuksiaMTT Economic Research (MTTL), Research Reports
Numero
251
Sivut
40 p
MTT Taloustutkimus
2001
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:951-687-117-8
http://urn.fi/URN:ISBN:951-687-117-8
Tiivistelmä
Riittävän aikaisin ennen varsinaista yrittäjäeläkeikää tehdyillä sukupolvenvaihdoksilla on ratkaiseva merkitys perheviljelmien säilymiselle Suomessa. MTT:n (Maa- ja elintarviketalouden tutkimus-keskus) tutkimusten mukaan viljelijä todennäköisimmin luopuu viljelystä nykyisillä ehdoilla heti 55-vuotiaana. Jos viljelijän päätöksenteko viivästyy, sukupolvenvaihdosten osuus kaikista luopumistapauksista vähenee nopeasti. MTT:ssä on selvitetty viljelijöiden luopumispäätöksiä ja niiden ajoitusta, koska tieto luopumisjärjestelmän toimivuudesta on tarpeen, kun suuret ikäluokat ovat lähestymässä eläkeikää. Eläkeiän nostaminen hidastaisi ensin maatilojen lukumäärän vähenemistä, kun ikääntyneiden viljelijöiden luopuminen tilanpidosta lykkääntyisi. Myöhemmin tilojen lukumäärä alkaisi kuitenkin nopeasti pudota, kun entistä pienempi määrä nuoria viljelijöitä aloittaisi tilanpidon ja entistä suurempi osa tiloista päätyisi lisämaaksi toiselle viljelijälle tai jäisi kokonaan viljelemättä. Viljelijöiden luopumistukiohjelmaa uudistetaan parhaillaan, koska nykyinen järjestelmä päättyy vuoden 2002 lopussa. Uudistuksessa on keskusteltu eläkkeen alaikärajan nostamisesta nykyisestä 55 vuodesta 58 tai 60 vuoteen. Uuden järjestelmän valmistelua päätettiin kuitenkin jatkaa ikärajoja korottamatta. Lakiesitys etenee eduskuntakäsittelyyn kevään 2002 aikana, jonka jälkeen sille on saatava myös EU-komission hyväksyntä. Uusi laki astunee voimaan vuoden 2003 alussa. Talousahdinko vähentänyt sukupolvenvaihdoksia merkittävästi Viljelijöiden luopumispäätöksiin vaikuttavat muun muassa tuottaja-hintojen kehitys ja eläkkeen määrä. Mitä suurempi on odotettavissa oleva eläke, sitä aikaisemmin tilanpidosta luovutaan. EU-jäsenyyden seurauksena maatalouden tuottajahinnat laskivat, ja maatalouden tulevaisuuteen liittyvä viljelijöiden tuntema epävarmuus kasvoi, mikä vähensi merkittävästi sukupolvenvaihdoksia. Suomen haasteena on saada riittävästi nuoria aktiiviviljelijöiksi, jos tuottajahinnat edelleen alenevat. Suomessa viljelijöiden luopumistukijärjestelmät ovat olleet pikemminkin lyhytaikaisia rakennepoliittisia ohjelmia kuin pitkäjänteisiä eläkevakuutusjärjestelmiä. Nykyinen järjestelmä on voimassa kolme vuotta ja seuraavakin on suunniteltu vain neljäksi vuodeksi eteenpäin. Järjestelmien lyhytkestoisuus aiheuttaa epävarmuutta, eikä viljelijä voi järjestelmässä edes korottaa eläkettä omalla rahoituksellaan. Vapaaehtoisten eläkevakuutusten kysyntä onkin viime vuosina kasvanut viljelijöiden keskuudessa.
Collections
- MTTL:n tutkimuksia [249]