Growth duration and above-ground dry-matter partitioning in oats
Peltonen-Sainio, Pirjo (1994)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu Jukuriin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin/julkaisuun.
Peltonen-Sainio, Pirjo
Julkaisusarja
Agricultural Science in Finland
Volyymi
3
Numero
2
Sivut
195-198
Agricultural Research Centre of Finland The Scientific Agricultural Society of Finland
1994
Tiivistelmä
Aikaisuus on kevätviljojen sadontuottoa eniten rajoittava tekijä Suomen lyhyessä kasvukaudessa. Viljojen kehittyminen ja kasvu voidaan jakaa useisiin jaksoihin, joiden kestot vaikuttavat kuiva-aineen tuotantoon ja jakaantumiseen eri kasvinosien kesken. Viikin koetilalla tutkittiin vuosina 1988-1990 20 kauralajikkeen ja -linjan kehitysjaksojen pituutta ja arvioitiin niiden merkitystä sadontuoton, erityisesti kuiva-aineen jakaantumisen kannalta. Tutkitut kehitysjaksot olivat: (1) kaksoiskehävaihetta edeltävä vegetatiivinen jakso, jolloin lehti- ja sivuversoaiheet erilaistuvat, (2) jakso kaksoiskehien muodostumisesta ensimmäisten kukkien kuolemiseen ja (3) jyväntäyttymisjakso. Tulokset osoittivat, että lajikkeet, joiden vegetatiivinen jakso oli lyhyt, tuottivat vähän lehti- ja korsimassaa, jolloin satoindeksi ja jyväsato olivat suuria. Lajikkeet, joiden kehitysjakso kaksoiskehien muodostumisesta ensimmäisten kukkien kuolemiseen oli pitkä, tuottivat runsaasti jyviä ja suuren röyhysadon. Jyväntäyttymisjakson pituudella ei ollut yhtä suurta merkitystä. Tosin kuiva-ainetta kertyi jyviin ja röyhyihin huomattavasti nopeammin lajikkeilla, joiden täyttymisjakso oli lyhyt, joten ne olivat satoindeksiltään parhaita. Näiden tulosten valossa on tärkeää, että niin kasvinjalostuksella kuin viljelyteknisin toimenpitein pyritään entistä paremmin sovittamaan yhteen (1) lyhyt vegetatiivinen jakso, (2) pitkä kukkien muodostumisjakso ja (3) lyhyehkö jyväntäyttymisjakso.
Collections
- Julkaisut [85621]