Kestävätkö Suomen viljelykasvit tulevan ilmaston voimakasta UV-B -säteilyä sadon vaarantumatta?
Hakala, Kaija (1999)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu Jukuriin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin/julkaisuun.
Hakala, Kaija
Julkaisusarja
Maatalouden tutkimuskeskuksen julkaisuja. Sarja A
Numero
67
Sivut
p. 199-205
Maatalouden tutkimuskeskus
1999
Tiivistelmä
Otsonikerroksen oheneminen pohjoisnavan yllä johtaa lyhytaaltoisen ultravioletti-B (UV-B) -säteilyn lisääntymiseen Suomen alueella. Otsonikerroksen ohentuma on suurinta talvella ja keväällä, jolloin myös on odotettavissa suurimmat lisäykset UV-B -säteilyn voimakkuudessa. Pahimman skenaarion mukaan Suomen aluetta kohtaisi huhtikuussa vuonna 2040 60 % voimakkaampi UV-B -säteily kuin nyt, ja vielä toukokuussa UV-B -säteily olisi 30 % voimakkaampaa kuin nyt. Vaikka tällä hetkellä huhtikuun säteilyhuippu ei osukaan viljelykasvien kasvukauteen, tulevaisuuden lämpimämmässä ilmastossa kasvukausi aikaistuu ja kasvit altistuvat lisääntyneelle UV-B -säteilylle herkässä kasvun alkuvaiheessa. UV-B -säteily on haitallista kasveille mm., koska se vahingoittaa kasvien DNA:ta ja proteiineja sekä tuhoaa solun sisäisiä rakenteita. Kasvit pystyvät kuitenkin välttämään säteilyn vaaroja suojautumalla pigmenttiaineilla ja korjaamalla aiheutuneita vaurioita näkyvässä valossa. Tämän vuoksi eri puolilla maailmaa tehdyissä tutkimuksissa ei ole aina havaittu kasvien kärsivän lisääntyneestä UV-B -säteilystä. Eri viljelykasvit ja niiden lajikkeet eroavat toisistaan siinä, miten hyvin ne kestävät UV-B -säteilyä sadon määrän ja laadun alentumatta. Suomen UV-B -säteilytasot ovat verraten pieniä esim. Keski-Eurooppaan verrattuna, koska auringon kulma on Suomen kohdalla vinompi kuin alemmilla leveysasteilla. Tästä johtuen on mahdollista, etteivät Suomen oloihin jalostetut kasvit sopeudu lisääntyneeseen UV-B -säteilyyn yhtä helposti kuin alemmilla leveysasteilla viljeltävät kasvit. Maatalouden tutkimuskeskuksessa Jokioisilla on tutkittu erilaisten suomalaisten viljelykasvien ja niiden eri lajikkeiden kykyä sopeutua lisääntyvään UV-B -säteilyyn. Kaikkien kokeissa vuonna 1999 olleiden vilja- ja nurmikasvien sato- ja satokomponenttitulokset esitetään nyt ensimmäistä kertaa.
Collections
- Julkaisut [85841]