Laiduntamisen tehostamisen mahdollisuudet Suomessa

Abstract

Suomessa, kuten muissakin Euroopan maissa, on maidon tuotantokustannusten vähentäminen keskeistä. Koska laidun on yleensä halvinta karkearehua, tulisi sen hyväksikäyttöä nostaa. Lisäksi kuluttajien ja tuottajien huoli eläinten hyvinvoinnista ja lajinmukaisesta ruokinnasta korostaa laidunruokinnan merkitystä. Suomessa laidunkauden lyhyys ja laidunruohon laadun ja määrän suuri vaihtelu tekevät laitumen hyväksikäytön parantamisesta haastavan tehtävän. Laiduntamisen tehokkuuteen vaikuttavat eniten eläintiheys, tarjolla oleva laidun, lisäruokinta, laiduntamistapa ja laidunkauden pituus. Tässä kirjoituksessa esitetään Maatalouden tutkimuskeskuksen (MTT) käynnissä olevan tutkimushankkeen tuloksia tarjolla olevan laitumen, laiduntamisen aloitusajankohdan ja väkirehutäydennyksen osalta. Kokeet tehtiin talvipoikivilla holstein-friisiläisillä lypsylehmillä. Tutkimushankkeessa tutkittiin samanaikaisesti eläintuotosta, nurmiperäisiä tekijöitä, laitumen hyväksikäyttöä ja jälkikasvua. Tulosten perusteella tarjolla olevan laitumen määrän vaikutus on suurempi laitumen hyväksikäytössä kuin maitotuotoksessa. Tämän vuoksi laidunalan mitoitus tilatasolla vaikuttaa eniten laiduntamisen tehokkuuteen. Suomen oloissa 9 10 cm on sopivin nurmen korkeus laiduntamisen jälkeen. Viivästynyt laiduntamisen aloitus vähensi maitotuotosta 14 % ja vaikeutti laiduntamisen järjestämistä. Monipuolinen väkirehuseos lisäsi maitotuotosta enemmän kuin ohra.

Potential to increase grazing efficiency in Finland In Finland, as in other European countries, there is continuous demand to reduce production costs in the dairy sector. Since grazed grass is generally the cheapest forage, the proportion and utilisation of pasture should be optimised. The importance of grazing is further emphasized by the growing concern of both consumers and producers for animal welfare and more natural feeding. The grazing season is short in Finland and changes in growth rate and development are rapid. Thus, improving pasture utilisation is a challenging task. The main factors affecting the efficiency of grazing are stocking rate, herbage allowance (HA), supplementation, buffer feeding, grazing system and the length of the grazing season. In this paper discusses HA, early turn-out to pasture and supplement type on the basis of the results of our ongoing research project at the Agricultural Research Centre of Finland. The trials were carried out with winter calving Friesian dairy cows. The project has studied animal production, sward factors, sward utilisation and regrowth ability of pasture simultaneously. HA has been found to have a minor effect on energy-corrected milk yield per cow but a strong effect on sward utilization. Pasture allocation is thus a key factor in grazing efficiency at farm level. A post-grazing sward height of 9 10 cm is recommended for Finnish conditions. A delayed turn-out date decreased the energy-corrected milk yield by 14% and caused difficulties in pasture management. Cows produced more energy corrected milk when they were fed a concentrate mixture as a supplement instead of barley.