The effect of two pesticides (Vitavax-300 and Gaucho) on rhizobia and on the nodulation of four legumes
Miettinen, Pasi; Echegoyen, Plutarco (1996)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu Jukuriin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin/julkaisuun.
Miettinen, Pasi
Echegoyen, Plutarco
Julkaisusarja
Agricultural and Food Science in Finland
Volyymi
5
Numero
2
Sivut
203-207
Agricultural Research Centre of Finland The Scientific Agricultural Society of Finland
1996
Tiivistelmä
Tuhohyönteiset ja -sienet aiheuttavat vuosittain suuria taloudellisia menetyksiä kasvinviljelylle eri puolilla tropiikkia. Runsaasti ravinteita sisältävät palkokasvien siemenet saattavat tuhoutua kylvön jälkeen nopeasti, ellei niitä käsitellä kasvinsuojeluaineilla. Kasvinsuojeluaineet saattavat kuitenkin vaikuttaa ehkäisevästi palkokasvien juurinystyräsymbioosin kehittymiseen. Käsillä olevassa työssä tutkittiin kahden Väli-Amerikassa yleisesti käytetyn kasvinsuojeluaineen (fungisidi Vitavax-300: tehoaineina karboksiini ja kaptaani sekä insektisidi Gaucho: tehoaineena imidaklopridi) vaikutuksia maapähkinän juurinystyrästä eristettyyn ritsobiin sekä neljän eri palkokasvin juurinystyröiden kehittymiseen. Kumpikin tutkittu kasvinsuojeluaine keskeytti korkeina pitoisuuksina juurinystyräbakteerin kasvun laboratorio-olosuhteissa. Paksuilla kasvinsuojeluainekerroksilla kuorrutetuista siemenistä kehittyneet taimet nystyröityivät kasvihuoneessa kuitenkin yhtä hyvin kuin käsittelemättömät vertailutaimet. Kasvinsuojeluaineiden vaikutusalue ei siis ylettynyt juurinystyröiden muodostumisalueelle. Kirjallisuudesta löytyi viitteitä, joiden mukaan eräiden palkokasvien itävän siemenen alkeisjuuren eritteet saattavat neutraloida pestisidien tehoaineita. Kirjallisuusviitteiden mukaan pestisidien vaikutus saattaa myös kohdistua erityisesti ritsosfäärissä juurinystäbakteereita syöviin alkueläimiin, jolloin juurinystyräbakteerin lisääntymismahdollisuudet paranevat.