Effects of composite casein and beta-lactoglobulin genotypes on renneting properties and composition of bovine milk by assuming an animal model
Ikonen, Tiina; Ojala, Matti; Syväoja Eeva-Liisa (1997)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu Jukuriin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin/julkaisuun.
Ikonen, Tiina
Ojala, Matti
Syväoja Eeva-Liisa
Julkaisusarja
Agricultural and Food Science in Finland
Volyymi
6
Numero
4
Sivut
283-294
Agricultural Research Centre of Finland The Scientific Agricultural Society of Finland
1997
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kappa- ja beta-kaseiinien yhdistelmägenotyyppien ja beta-laktoglobuliinin genotyyppien vaikutusta maidon juoksettumisominaisuuksiin sekä maidon yleis- ja valkuaisainekoostumukseen. Tutkimuksen aineisto koostui Helsingin yliopiston Viikin opetus- ja tutkimustilan 59 ayrshirelehmän 174 maitonäytteestä ja Suitian opetus-ja tutkimustilan 55 friisiläislehmän 155 maitonäytteestä. Maitonäytteitä kerättiin lehmiltä kolme kertaa lypsykauden aikana; kuukauden, kolmen kuukauden ja viiden kuukauden kuluttua poikimisesta. kappa- ja beta-kaseiinien yhdistelmägenotyyppien ja beta-laktoglobuliinin genotyyppien vaikutusten selvittämiseen käytettiin eläinmallia, jossa kiinteinä tekijöinä olivat poikimakerta, lypsykauden vaihe, vuodenaika, kappa- ja beta-kaseiinien yhdistelmägenotyypit ja beta-laktoglobuliinin genotyypit. Satunnaisina tekijöinä mallissa olivat eläimen additiivinen geneettinen vaikutus, eläimen pysyvä ympäristö ja jäännöstekijä. Kaseiinien kytkeytyneisyyden vuoksi havaintojen lukumäärä eri kappa- ja beta-kaseiinien yhdistelmägenotyypeissä vaihteli selkeästi. Ayrshirelehmillä maidon juoksettumisominaisuudet olivat parhaimmat kappa- ja beta-kaseiinien yhdistelmägenotyypeillä ABA 1 A 2 , ABA 1 A 1 ja AAA 1 A 2 ja friisiläislehmillä yhdistelmägenotyypeillä ABA 2 B, AAA 1 A 3 , AAA 2 A 3 , ABA 1 A 2 ja ABA 2 A 2 . k-kaseiinin E-alleeli vaikutti epäedullisesti maidon juoksettumisominaisuuksiin B-alleeliin ja luultavasti myös A-alleeliin verrattuna. Juoksettumisominaisuuksiltaan parhaimmilla yhdistelmägenotyypeillä oli yhteys maidon korkeaan kappa-kaseiinipitoisuuteen kummallakin rodulla. Maidon kappa-kaseiinipitoisuus vaikutti edullisesti maidon kiinteytymisaikaan sekä juoksettuman kiinteyteen kummallakin rodulla. Osa yhdistelmägenotyyppien vaikutuksesta maidon juoksettumisominaisuuksiin johtui siten niiden vaikutuksesta maidon kaseiinikoostumukseen. Beta-laktoglobuliinin genotyypeillä ei ollut vaikutusta maidon juoksettumisominaisuuksiin. Beta- laktoglobuliinin genotyypit vaikuttivat kuitenkin maidon valkuaisaine-koostumukseen. Beta-laktoglobuliinin AA genotyyppi oli yhteydessä maidon korkeaan heraproteiini- ja beta-laktoglobuliinipitoisuuteen ja BB genotyyppi korkeaan kaseiinipitoisuuteen sekä kaseiinilukuun.