Changes in the thermal growing season in Nordic countries during the past century and prospects for the future

Seminar in honour of the 100th anniversary of MTT, 11.8.1998, Jokioinen

Termisen kasvukauden (ajanjakso, jolloin vuorokauden keskilämpötila ylittää +5°C) alkua, loppua ja kestoa tarkasteltiin edellisen sadan vuoden aikana (1890-1995) yhdeksällä koepaikalla Pohjoismaissa. Tilastollisia vertailuja tehtiin kolmen perättäisen 35-vuotisjakson välillä. Tulokset osoittavat, että kasvukausi piteni merkittävästi kaikilla koepaikoilla vuosina 1891-1925 ja 1926-1960. Kasvukauden piteneminen on jatkunut tähän päivään saakka, joskin aiempaa hitaampana, kaikilla muilla paitsi islantilaisella koepaikalla. Kasvukauden tehokkuus kuvattuna tehoisana lämpösummana (+5°C ylittävien vuorokausikeskilämpötilojen summa) kasvoi kaikilla koepaikoilla kahden ensimmäisen jakson aikana, mutta pieneni jonkin verran viimeisellä jaksolla kaikkialla paitsi Turussa. Saavuttaessa 2050-luvulle kasvukauden arvioidaan pidentyneen kaikilla koepaikoilla, kun arvion perustaksi valitaan kolme erilaista skenaariota ilmaston odotetusta lämpenemisestä. "Keskiarvioskenaarion" mukaisessa ennusteessa kasvukausi pitenisi eniten eteläisessä ja läntisessä Skandinaviassa (7-8 viikkoa) ja vähiten Suomessa (4 viikkoa) ja Islannissa (3 viikkoa). Kasvukauden piteneminen viimeisen sadan vuoden aikana on todennäköisesti jättänyt jälkensä luonnontilaisiin ja hoidettuihin ekosysteemeihin. Joitakin merkkejä bioottisista ja abioottisista vaikutuksista onkin jo havaittavissa, mutta monia indikaattoreita pitkän ajan muutoksesta ei ole vielä tarkasteltu.