Utilisation of reactive lysine from meat and bone meals of different ash content by growing-finishing pigs
Partanen, Kirsi; Siljander-Rasi, Hilkka; Alaviuhkola, Timo; van Gilse van der Pals, Nina (1998)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu Jukuriin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin/julkaisuun.
Partanen, Kirsi
Siljander-Rasi, Hilkka
Alaviuhkola, Timo
van Gilse van der Pals, Nina
Julkaisusarja
Agricultural and Food Science in Finland
Volyymi
7
Numero
1
Sivut
1-11
Agricultural Research Centre of Finland The Scientific Agricultural Society of Finland
1998
Tiivistelmä
Kasvatuskokeessa selvitettiin, miten soijarouheen korvaaminen tuhkapitoisuudeltaan erilaisilla lihaluujauhoilla vaikuttaa sikojen tuotantotuloksiin ja teuraslaatuun, kun rehuseokset optimoitiin käyttökelpoisen lysiinin perusteella. Lysiinin käyttökelpoisuus määritettiin kemiallisesti 1-fluoro-2,4-dinitrobentseeni (FDNB) -menetelmällä. Tutkittavissa lihaluujauhoissa oli 205 ja 349 g tuhkaa/kg ja ne valmistettiin kuivasulatusmenetelmällä. Kokeessa oli mukana 50 sikaa, jotka jaettiin viiteen yhtä suureen ryhmään ja kasvatettiin yksilökarsinoissa 25 kilon alkupainosta noin 100 kilon loppupainoon. Kontrollina olleen ohra-soijarouheseoksen soijarouheen sulavasta raakavalkuaisesta korvattiin 33 tai 67% tuhkapitoisuudeltaan erilaisilla lihaluujauhoilla. Rehuseoksissa oli 7 g FDNB-reaktiivista lysiiniä/rehuyksikkö (ry). Rehuseosten kokonaissulavuudet määritettiin merkkiainemenetelmällä 3., 6., 9. ja 12. koeviikolla, jolloin siat painoivat 30, 44, 65 ja 85 kg elopainoa. Teurastuksen yhteydessä kyljysselästä otettiin näytteet silavan rasvahappokoostumuksen ja lihan aistinvaraisen laadun määrittämistä varten. Sikojen päiväkasvu ja rehun hyväksikäyttö oli ohra-soijarouheruokinnalla parempi kuin lihaluujauhoruokinnoilla. Päiväkasvu hidastui suoraviivaisesti, kun lihaluujauhon osuus rehuseoksessa kasvoi. Siat kasvoivat matalatuhkaista lihaluujauhoa sisältäneillä ruokinnoilla hitaammin kuin runsastuhkaista lihaluujauhoa sisältävillä ruokinnoilla. Heikentyneiden tuotantotulosten perusteella FDNB-reaktiivinen lysiini yliarvioi lihaluujauhojen käyttökelpoisen lysiinin määrää soijarouheeseen verrattuna, mikä todennäköisesti johtui raaka-aineiden välisistä eroista reaktiivisen lysiinin imeytymisessä. Rehun kokonaissulavuus parani sikojen elopainon kasvaessa muutoksen ollessa suurin elopainovälillä 44-65 kg. Lihaluujauho muutti selkäsilavan rasvahappokoostumusta siten, että öljyhapon osuus rasvahapoista kasvoi selvästi. Muutos havaittiin myös silavan pehmenemisenä. Lihaluujauhoruokinnat eivät vaikuttaneet haitallisesti lihan syöntilaatuun.