Effect of fertilization on soil phosphorus in a long-term field experiment in southern Finland
Jaakkola, Antti; Hartikainen, Helinä; Lemola, Riitta (1997)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu Jukuriin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin/julkaisuun.
Jaakkola, Antti
Hartikainen, Helinä
Lemola, Riitta
Julkaisusarja
Agricultural and Food Science in Finland
Volyymi
6
Numero
4
Sivut
313-322
Agricultural Research Centre of Finland The Scientific Agricultural Society of Finland
1997
Tiivistelmä
Vuonna 1978 Etelä-Suomeen hietamaalle perustetun kenttäkokeen tarkoitus oli seurata erilaisten vuosittaisten fosforilannoituskäsittelyjen vaikutusta maan fosforitilaan. Koekentällä kasvoi viljakasveja tai raiheinää 18 vuoden ajan. Koejakson aikana yhtä koejäsentä ei lannoitettu lainkaan fosforilla ja muille koejäsenille annettiin 35 kg ha -1 tai 70-79 kg ha -1 vuotuinen fosforilannoitus. Fosforilla lannoitetuissa koejäsenissä jyväsato oli keskimäärin suurempi kuin ilman fosforilannoitusta viljellyssä koejäsenessä. Alemmalla fosforilannoitustasolla ero ei kuitenkaan ollut tilastollisesti merkitsevä. Ylemmällä tasolla yht'aikaa annettu kaliumlannoitus aiheutti sen, ettei tilastollisesti merkitsevää eroa voitu kiistatta lukea fosforilannoituksen ansioksi. Ilman fosforia viljelty koejäsen köyhtyi fosforin suhteen ja fosforilla lannoitettuihin koejäseniin kertyi fosforia. Maan epäorgaanisia fosforireservejä luokittelevan Changin ja Jacksonin fraktiointianalyysin perusteella maahan kertynyt fosfori näytti pidättyvän pääasiassa alumiinioksideihin ja vähäisemmässä määrin rautaoksideihin. Alumiinin sitoma fosfori osoittautui myös kasvien pääasialliseksi fosforilähteeksi ilman fosforilannoitusta viljellyssä koejäsenessä. Lannoitus-käsittelyt eivät vaikuttaneet kalsiumin sitomaan fosforiin. Maan kyntökerroksen epäorgaanisissa ja orgaanisissa fosforivaroissa tapahtunut muutos ei täysin vastannut fosforitasetta, joka laskettiin maahan lisätyn fosforin ja kasvin fosforinoton erotuksena, vaikka maa-aineksen todennäköinen kulkeutuminen vierekkäisten koeruutujen välillä otettiin laskennallisesti huomioon. Kokeen aikana annetun lannoituksen vaikutusta fosforireservien käyttökelpoisuuteen arvioitiin vesiuuton ja Suomessa viljavuusanalyysissä käytettävän happaman ammoniumasetaattiuuton avulla. Kummallakin menetelmällä mitattu kasveille käyttökelpoisen fosforin määrä väheni ilman fosforia viljellyssä koejäsenessä asteittain kokeen edetessä ja kasvoi fosforilannoituksen saaneissa koejäsenissä maahan kertyneen fosforin määrän lisääntyessä. Vesi uutti 30- 55 % happamaan ammoniumasetaattiin uuttuvan fosforin määrästä. Vesiuuttoinen fosfori kuvasi erilaisen lannoituksen aiheuttamaa muutosta maan fosforivaroissa vähän paremmin kuin happamaan ammoniumasetaattiin uuttuva fosfori.