Siniketun (Alopex lagopus) kasvatus halliolosuhteissa : tuotanto, teknologia ja hyvinvointivaikutukset
Korhonen, Hannu; Kivinen, Tapani; Rekilä, Teppo (2006)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu Jukuriin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin/julkaisuun.
Korhonen, Hannu
Kivinen, Tapani
Rekilä, Teppo
Sivut
[26]
2006
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää perinteisen varjotalon ja hallin eroja ja yhteneväisyyksiä kasvatusympäristönä. Vertailututkimus varjotalon ja hallin välillä suoritettiin MTT:n turkistuotannon tutkimusasemalla Kannuksessa. Alueelle oli rakennettu tutkimuskäyttöön 1200 brutto-m2 suuruinen hallirakennus, johon sijoitettiin 464 häkkipaikkaa. Suunnittelussa rakennukseen etsittiin uusia, aikaisemmin kokeilemattomia ratkaisuja lannanpoiston, ilmanvaihdon sekä luonnonvalon saannin suhteen. Myös häkkirakenteissa ja vedenjakelussa tehtiin uusia innovaatioita. Koejärjestelyssä vanhoista kettuvarjotaloista yksi otettiin vertailukäyttöön. Varjotalon ja hallin välimatka toisistaan oli noin 100 m. Kumpikin rakennus oli täynnä kettuja. Varsinainen tutkimusryhmä sisälsi siitoskaudella 50 ja kasvatuskaudella 100 sinikettua molemmissa rakennuksissa. Kumpiakin ryhmiä ruokittiin samoilla rehuilla ja molemmissa rakennuksissa tehtiin samat fysikaaliset havainnot. Varjotalosta ja hallista mitattiin lämpötila ja suhteellinen kosteus, pölyisyys, valoisuus, ja ammoniakki. Ilman laatu arvioitiin aistinvaraisesti. Ilman liike eli tuulen nopeus mitattiin sisä- ja ulkotilasta. Ulkoilman lämpötilaa ja suhteellista kosteutta varten oli verrokkimittari läheisen huoltorakennuksen varjonpuoleisella seinällä. Lämpötila ja kosteusmittaukset kestivät kaksi vuotta ja vetoon ja valoisuuteen liittyvät mittaukset yhden vuoden. Eläimistä mitattiin keskeisimmät tuotantoon ja hyvinvointiin liittyvät parametrit kuten kasvu, rehunkulutus, lisääntyminen, nahkaominaisuudet, käyttäytyminen, stressi ja terveydentila. Lämpötila varjotalossa on käytännössä sama kuin ulkona yleensä. Kesän kuumina päivinä varjotalo on hieman viileämpi. Halli on talvella aavistuksen lämpimämpi kuin varjotalo tai ulkotila ja kesällä vain hieman viileämpi kuin ulkotila. Lämpötilaerot varjotalon ja hallin välillä ovat vain muutamia asteita ääritilanteissa. Suhteellinen kosteus käyttäytyy varjotalossa ja hallissa samalla tavalla kuin ulkona. Ilman liike on varjotalossa vähäisempää kuin ulkotilassa ja heikkenee merkittävästi hallissa. Hallin ilmanvaihto perustuu luonnollisen ilmanvaihdon periaatteeseen ja se on herkkä tuulelle tai sen puutteelle. Ilman tulo- ja poistumisreittejä ei pystytty yksiselitteisesti selvittämään, mutta oletettavaa on, että ilma liikkuu vapaasti ja ennustamattomasti kaikista käytettävissä olevista aukoista tuuliolosuhteiden mukaan. Tästä syystä pölyisyys on suurempaa hallissa kuin varjotalossa. Ammoniakkia oli havaittavissa hallissa lähinnä lannanpoiston yhteydessä. Valoisuus alkoi lisääntyä varjotalossa noin kuukautta aikaisemmin kuin hallissa. Hallin valoisuus ohitti kuitenkin varjotalon tilanteen huhtikuun lopulla. Eläimet kasvoivat hallissa paremmin kuin varjotalossa. Nahkaominaisuuksissa halli- ja varjotalokettujen välillä ei ollut oleellista eroa. Hallissa ketut käyttävät hyllyjä selvästi vähemmän kuin varjotalossa. Hallissa ketut ovat myös hieman passiivisempia. Muilta osin käyttäytymisessä ei ilmennyt eroja. Ketut näyttävät sopeutuvan hyvin halliolosuhteisiin. Halli on alkukeväästä pimeämpi kuin varjotalo joten ketut tulevat hieman myöhemmin kiiman. Lisääntymistulos hallissa näyttää vaihtelevan vuosittain enemmän kuin varjotalossa. Erityisesti kasvatuskaudella halli sopii hyvin siniketun tuotantoon. Tulokset ovat käytännön tarhauksen kannalta tärkeitä. Niiden perusteella tiedetään nyt, että halliolosuhteissa siniketut kasvatuskaudella (heinä-joulukuu) kasvavat hyvin, pysyvät terveinä ja tuottavat hyvänlaatuisen nahan. Fysikaalisten mittareiden perusteella halli on ympäristönä niin tarhaajalle kuin eläimellekin sopiva. Lisääntymiskauden (tammi-heinäkuu) osalta tulokset eivät ole yksiselitteisiä. Vuonna 2004 tulokset olivat rohkaisevia, sillä pentutulos oli hallissa yhtä hyvä kuin varjotalossakin. Molempien ryhmien naaraat olivat tosin alkujaan varjotalossa syntyneitä, mikä saattaa osaltaan vaikuttaa tulokseen. Siitoskausi 2005 oli lisääntymistulosten osalta hallissa heikko. Lopullista syytä tähän ei tiedetä. Hallinaaraille syntyi pentuja normaalista, mutta suuri osa niistä menetti pentunsa. Tämä oli kuitenkin ensimmäinen vuosi, jolloin kokeissa olleet siitosnaaraat olivat hallissa syntyneitä. Nämä naaraat olivat myöhemmin syntyneitä kuin varjotalonaaraat. Tämä saattaa osaltaan vaikuttaa tulokseen. Yleensähän myöhään syntyneillä naarailla on heikompi pentutulos kuin varhemmin syntyneillä. Johtopäätösten tekemistä hankaloittaa se, että hallissa oli meneillään suuri ruokintakoe jossa iso osa naaraista menetti myös pentunsa. Näitä naaraita oli ruokittu hyvin alhaisella tai alhaisella valkuaisella. On mahdollista että nämä "häiriintyneet" naaraat osaltaan vaikuttivat myös tämän kokeen pentutulokseen. Silloin kun ongelmallisia naaraita on paljon pienessä eristetyssä tilassa, niin se saattaa vaikuttaa myös muiden penikointiin. Hallinaaraat olivat lisäksi lihavampia kuin varjotalonaaraat. Sen voisi olettaa osaltaan vaikuttavan lisääntymiseen ja pentujen hoitoon. Tilastollisten analyysien perusteella naaraan paino ei kuitenkaan olennaisesti selittänyt huonoa pentutulosta. Lisääntymisen osalta lopullisten johtopäätösten tekeminen vaatii siis vielä jatkokokeita siitoskaudella.
Collections
- Julkaisut [85849]