Tilusrakenteen taloudelliset vaikutukset
Myyrä, Sami (2001)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu Jukuriin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin/julkaisuun.
Myyrä, Sami
Julkaisusarja
Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos. Selvityksiä
Numero
1/2001
Sivut
30 p
Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos
2001
Tiivistelmä
Tilusrakenteen heikkeneminen on maataloudessa tilakoon kasvun kannattavuutta rajoittava tekijä. Rakennekehitys pirstaloi tilusrakennetta, ja peltokuvioiden pienuudesta aiheutuu taloudellista haittaa. Lohkokoon lisäyksestä saatava hyöty on suhteessa suurin pienimmillä lohkoilla ja alenee hitaasti lohkokoon kasvun myötä. Vaikka tilakoon kasvu merkitsee tilan sisäisten välimatkojen lisääntymistä, peltolohkojen etäisyydet sinänsä eivät vielä rajoita tilakoon lisäämisen kannattavuutta. Maataloudessa tilakoon laajentamisella haetaan yksikkökustannusten alenemista, mutta Suomen tyyppisessä maassa tilakoon kasvuun liittyy myös lukuisia ongelmia. Tilan sisäiset välimatkat pitenevät ja lisäpellot voivat olla lohkokooltaan pieniä ja muodoltaan epäkäytännöllisiä viljellä nykytekniikalla. Muiden luonnonhaittojen tapaan tätä ei kuitenkaan toistaiseksi huomioida maatalouden tuissa. Vaikka tilakoon kasvattaminen on edelleen kannattavaa, viimevuosien rakennekehitys maataloudessa on merkinnyt tilusrakenteen selkeää heikkenemistä. Peltolohkojen keskikoko aktiivitiloilla on pienentynyt vuosina 1997-1999 2,67 ha:sta 2,65 ha:iin. Samalla peruslohkojen lukumäärä on lisääntynyt 15,3 kappaleesta 17,4 kappaleeseen tilaa kohti. Maatalouden taloudellisessa tutkimuslaitoksessa jatkuvassa tutkimuksessa on selvitetty peltolohkojen pienuudesta ja kasvavista viljelyetäisyyksistä aiheutuvan haitan taloudellista arvoa kirjanpitotiloilla. Tutkimuksessa on yhdistetty MTTL:n kirjanpitotilojen taloustiedot ja MMM:n peltolohkorekisterin tiedot siten, että talouskeskusetäisyyden lisäksi lohkokoko on voitu ottaa tarkastelussa huomioon. Myös tutkimusmenetelmä on uusi sovellus tässä yhteydessä. Tutkimuksesta käy ilmi, että peruslohkojen koko on tulosten perusteella taloudellisesti merkitsevämpi tilusrakenneominaisuus kuin niiden etäisyys talouskeskuksesta. Maitotiloilla työlle ja pääomalle korvaukseksi jäävä maatalousylijäämä nousee keskimäärin 176 mk vuodessa, jos peruslohkojen keskikokoa pystytään suurentamaan yhdellä aarilla tilan peltopinta-alan pysyessä ennallaan. Tulos merkitsee sitä, että keskikooltaan 32 ha:n maitotilan kannattaisi maksaa tilusjärjestelyistä, joilla tilan peruslohkojen keskikoko saataisiin kasvamaan nykyisestä 2,4 ha:sta kaksinkertaiseksi, noin 100 000 mk. Maitotiloilla, joilla peruslohkojen keskikoko oli tavanomaista pienempi, siitä aiheutuva haitta on tätäkin merkittävämpi. Sitä vastoin peruslohkojen etäisyys talouskeskuksesta ei osoittautunut tilan talouden kannalta merkitseväksi tekijäksi.
Collections
- Julkaisut [85986]