Leikkoruusun viljelyn tehostaminen - tiheäviljelytuotanto ja sen talous
Särkkä, Liisa; Kaunisto, Tiina; Rauniomaa, Eija (2001)
Särkkä, Liisa
Kaunisto, Tiina
Rauniomaa, Eija
Julkaisusarja
MTT:n julkaisuja. Sarja A
Numero
103
Sivut
50 p + 6 liitettä
MTT
2001
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:951-729-641-X
http://urn.fi/URN:ISBN:951-729-641-X
Tiivistelmä
Leikkoruusun viljelyn tehostamista tutkittiin vuosina 1998-2000. Tavoitteena oli laadukkaan ruususadon määrän kaksinkertaistaminen viljelypinta-alaa ja tuotantopanosta kohden. Viljelymenetelmältä edellytettiin viljelyvarmuutta, taloudellista kannattavuutta ja ympäristöystävällisyyttä. Varsinaiset viljelykokeet tehtiin MTT puutarhatuotannossa ja käytännön sovellutus tehtiin Lepolan puutarhassa. MTT taloustutkimuksessa laskettiin viljelymenetelmän tuotantokustannukset. Tehostamalla viljelyolosuhteita ja viljelymenetelmää saatiin sadon määrä nousemaan jopa moninkertaiseksi perinteisiin menetelmiin verrattuna. Tekovaloa annettiin runsaasti, 220 µmol/m²s 20 t/vrk, ja hiilidioksidipitoisuutena oli 800 ppm. Taimitiheys oli 31,25 kpl/netto m². Kasvualustana käytettiin turvealustaa, joka voitiin kompostoida viljelyn loputtua. Kokeen lajikkeet olivat Sacha , Indian Femma , Lorena , Frisco ja Dream . Viljelyssä käytettiin taittamistekniikkaa, mutta versoja taitettiin hyvin vähän. Kun ensimmäinen verso taitettiin kolmen tai viiden silmun yläpuolelta, sadon määrä oli korjuukorkeudesta riippumatta yleensä suurempi kuin silloin, kun verso taitettiin tyveltä ja sen jälkeen korjattiin satoa koko ajan yhden silmun yläpuolelta, jolloin kasviin ei muodostunut kruunua. Lajikkeiden välillä oli eroja. Esimerkiksi Sacha-lajikkeella 17 kuukauden viljelyjakson aikana saatiin 13 satokertaa ja sadon määrä oli paras viljelymenetelmällä taitto 5 silmua korjuukorkeus 5/1 silmua 1749-2135 kpl/netto m². Viljelymenetelmä vaikutti myös sadon laatuun. Tyvitaitolla yhden silmun korjuukorkeudella saatiin yleensä pidempiä kukkavarsia ja suhteellisesti enemmän ekstra- ja 1. luokan kukkia kuin muilla taitto- ja sadonkorjuukorkeuksien yhdistelmillä. Tuotantokustannuksia tarkasteltiin tilamallien pohjalta. MTT puutarhatuotannon tulosten mukaan viljely oli kannattavaa. Laskentakausi oli yksi vuosi ja keskimääräinen satotaso bruttoneliölle oli 839 kpl, jolloin liiketulos oli 40 p/kpl (Eur 0,07) ja 336 mk/brutto m² (Eur 56,5).