Heinä lihasikojen virikerehuna
Siljander-Rasi, Hilkka; Alaviuhkola, Timo; Suomi, Kaija (1998)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu Jukuriin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin/julkaisuun.
Siljander-Rasi, Hilkka
Alaviuhkola, Timo
Suomi, Kaija
1998
Tiivistelmä
Luonnossa elävät siat,joita kesysikakin monilta käyttäytymismalleiltaan muistuttaa, käyttävät ravinnon etsimiseen noin 80 % valveillaoloajastaan. Sisätilossa elävät siat käyttävät rehun syöntiin kahdesti päivässä ruokittaessa yhteensä vain noin tunnin. Muu osa ajasta kuluu lepäilyyn ja ympäristön tutkimiseen ja tonkimiseen, johon nykyiset karsinarakenteet antavat vain vähän virikkeitä. Lihasioilla järjestettin koe, jossa ryhmän 1 sioilla ei ollut mitään ylimääräistä virikettä. Ryhmän 2 sioille asetettiin muovinen 30 litran AIV-kanisteri, jonka pohjaan oli tehty pieni reikä. Ryhmän 3 siat saivat samanlaiseen astiaan heiniä. Sikojen käyttäytymistä tarkkailtiin kerran viikossa klo 8-15 välisenä aikana. Eläinten hoitajat seurasivat kutakin karsinaa 5 minuuttia kahden tunnin välein. Käyttäytyminen luokiteltiin viiteen ryhmään: makaaminen, tonkiminen ja haistelu sekä sosiaaliset kontaktit. Sikojen tuotantotulokset olivat samanlaiset. Heinää saaneet siat myös söivät sitä ja lattian tonkiminen väheni merkitsevästi muihin ryhmiin verrattuna. Ne myös leikkivät enemmän automaateilla kuin siat, joiden karsinassa oli tyhjä automaatti. Tulokset osoittavat, että sioille voidaan tarjota halvan ja yksinkertaisen järjestelyn avulla lisätoimintaa. Virikeheinäksi riittää 10 lihasikaa kohti noin 5 pikkupaalia koko kasvatuskaudeksi. Virikerehun annolla ei kuitenkaan pystytty täysin poistamaan sikojen häiriökäyttäytymistä.
Collections
- Julkaisut [85593]