Monimuotoisuudesta sopeutumiskykyä. Ruokaketju uusille raiteille? 2. korjattu versio
Kahiluoto, Helena (toim.); Himanen, Sari (toim.) (2012)
Kahiluoto, Helena (toim.)
Himanen, Sari (toim.)
Julkaisusarja
MTT Raportti
Numero
43
Sivut
60 s
MTT
2012
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-487-378-9
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-487-378-9
Tiivistelmä
Ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia tietyssä paikassa ja tiettynä aikana on vaikea ennustaa tarkasti. Muutoksen epäsuorat vaikutukset, esimerkiksi hillintätoimet, monimutkaistavat haastetta edelleen. Samanaikaisesti ilmastonmuutoksen kanssa on sopeuduttava myös muihin muutoksiin, kuten lisääntyvään vaihteluun markkinoilla. Tarkastelimme suomalaisen ruokaketjun kykyä sopeutua vaikeasti ennakoitavaan vaihteluun ja muutokseen ja sen sitkeyttä säilyttää toimintakykynsä yllättävissä tilanteissa ja kriiseissä. Tavoitteenamme oli määrittää tällaisen sopeutumiskyvyn avaintekijöitä ja keinoja niiden edistämiseen koko ruokaketjussa pelloilta tiloille ja markkinakanaviin asti. Mielenkiintomme kohteena oli erityisesti monimuotoisuus, joka voi vähentää menetyksiä häiriötilanteessa ja tarjota uusia alkuja, jos tulevaisuus yllättää. Monimuotoisuus on vähentynyt ruokaketjussa nopeasti, koska sen on oletettu vähentävän tehokkuutta tavanomaisessa tilanteessa. Siksi tarkastelimme myös monimuotoisuuden vaikutusta tehokkuuteen. Mittasimme monimuotoisuudeltaan erilaisten järjestelmien sadontuottoa, ravinneylijäämiä, taloudellista tulosta, resurssitehokkuutta sekä ruoan saatavuutta sään ja hintojen vaihdellessa. Aineistona käytimme mm. MTT:n lajikekoetuloksia ja Ilmatieteen laitoksen säätietoja, Maaseutuviraston rekistereitä ja tilastoja, Eviran keräämiä aineistoja, kansallista kirjanpitotila-aineistoa ja eurooppalaista FADN-tietokantaa sekä erilaisia GIS-tietokantoja ja kaupan tietoaineistoja. Tarkastelimme myös ruoantuotannon sopeutumiskykyä vastakkaisissa mutta mahdollisissa tulevaisuusskenaarioissa. Työpajoissa ja Delfoihaastattelututkimuksessa lähestyimme sopeutumiskykyä toimijoiden näkökulmasta. Tulostemme mukaan sopeutumis- ja sietokyky avaavat uusia, hyödyllisiä näkymiä globaalimuutokseen varautumisessa. Ruokaketjun sopeutumiskyvyn avaintekijöinä korostuvat monimuotoisuus, ravinne- ja energiahuollon riippumattomuus sekä keskustelu ja oppiminen läpi ketjun. Eniten merkitystä on sellaisella monimuotoisuudella, joka takaa laajasti erilaisia reaktioita muuttuviin ja vaihteleviin tekijöihin. Tällaisen muutosvasteiden monimuotoisuuden mittaaminen osoittautui arvokkaaksi välineeksi ruokaketjun sopeutumis- ja sietokyvyn arvioinnissa ja kehittämisessä. Keskittyminen ruokaketjussa on lisännyt tehokkuutta ja vähentänyt monia riskejä. Se on myös epätasaistanut valtasuhteita ja siten lisännyt etenkin alkutuotannon mutta myös kotimaisen elintarvikejalostuksen haavoittuvuutta. Se saattaa siksi uhata kaupankin tarjontaa varmentavaa toimituskanavien monimuotoisuutta. Tilan maankäytön monimuotoisuuden ja resurssitehokkuuden välillä havaittiin vain vähäinen, taloudellisesti merkityksetön negatiivinen yhteys. Tehokkuuden ja monimuotoisuuden hyödyt näyttävätkin olevan yhdistettävissä. Maankäytön ja tulonlähteiden monimuotoisuudella on merkitystä tilan sopeutumiskyvyn kannalta. Sellaisilla kasvinviljelytiloilla, joilla ei ole tulotasoa varmentavia metsätuloja, monipuolisempi viljelykasvivalikoima varmentaa tuloja, ellei maataloustukia oteta huomioon. Myös tilan tulolähteiden monimuotoisuus, muu yritystoiminta mukaan lukien, lisää hyvän taloudellisen tuloksen todennäköisyyttä. Viljelyhistorian lajimonimuotoisuus ei varmentanut satoa, mutta pienensi selvästi typpiylijäämiä. Viljelykasvien lajikkeiden monimuotoisuus alueella myötävaikutti korkeaan keskimääräiseen satotasoon silloin, kun valittavana oli runsaasti hyvin soveltuvia, hyväsatoisia lajikkeita. Satojen varmentamiseen ei kuitenkaan tarvita suurta lajikevalikoimaa, jos lajikkeiden valinnassa otetaan huomioon säävasteiden monimuotoisuus. Se on viime vuosina laskenut suurimmalla osalla esimerkkikasvimme ohran viljelyalueista. Tämän eniten viljellyn viljalajimme säävasteiden monimuotoisuus on melko hyvä lämpötilaan liittyvien säätekijöiden suhteen. Korkeat lämpötilat ennen tähkimistä ja alkukasvukauden kuivuus tai suuret sademäärät kuitenkin alentavat satoja kaikilla nyt käytössä olevilla lajikkeilla. Kasvinjalostukseen onkin tarpeen tuoda uutta geeniainesta, varsinkin kun ennusteisiin sisältyy eniten epävarmuutta juuri sadannan ajoittumisen ja intensiteetin suhteen. ADACAPA tutkimushankkeen tulokset osoittivat, että ilmastonmuutokseen sopeutumiseen tarvitaan uusi, täydentävä, sopeutumiskykyä ja resilienssiä korostava näkökulma. Monimuotoisuus voi merkittävästi lisätä ruokajärjestelmän sopeutumiskykyä ja resilienssiä sen eri osissa, mutta ei mikä tahansa monimuotoisuus. Tehokkaimmin kohdennettu monimuotoisuus on muutosvasteiden monimuotoisuutta. Ja lopuksi, tehokkuus ja monimuotoisuus eivät välttämättä sulje toisiaan pois, vaan ne näyttävät olevan yhdistettävissä.
Collections
- MTT Raportti [186]