Suomen sokerituotannon tulevaisuus EU:n sokeripolitiikassa
Liesivaara, Petri; Huan-Niemi, Ellen; Tauriainen, Jukka; Buysse, Jeroen (2011)
Liesivaara, Petri
Huan-Niemi, Ellen
Tauriainen, Jukka
Buysse, Jeroen
Julkaisusarja
MTT Raportti
Numero
26
Sivut
37 s
MTT
2011
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-487-331-4
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-487-331-4
Tiivistelmä
EU:n sokeripolitiikka on ollut käytössä jo vuodesta 1968 ja nykyinen markkinajärjestely on voimassa vuoteen 2015 asti. Komission tavoitteena on jo pitkään ollut tehostaa EU:n sokerintuotantoa. Tuotannon tehostamiseen pyritään keskittämällä sokerijuurikkaan tuotanto viljelyolosuhteiltaan edullisimmille alueille. Keski-Euroopan maiden sokerijuurikkaan viljelyn matalat kustannukset Suomeen verrattuna johtuvat alueen korkeammista hehtaarisadoista. Suomen luonnonolosuhteista johtuvaa matalaa satotasoa ja sen aiheuttamia korkeita sokerijuurikkaan tuotannon kustannuksia korvataan kansallisella sokerijuurikkaan tuella. Sokerintuotanto onkin säilynyt Suomessa kansallisen sokerijuurikkaan tuen ja kiintiöjärjestelmän ansiosta. Komission näkemyksen mukaan kiintiöjärjestelmä rajoittaa EU:n sokerintuotantoa ja haittaa sen kilpailukykyä maailmanmarkkinoilla. Kiintiöistä luopuminen mahdollistaisi tuotannon kasvattamisen kilpailukykyisimmissä EU-maissa. EU:n sokerin markkinajärjestelmään saatetaan tehdä uudistuksia jo vuonna 2013, kun unionin yhteistä maatalouspolitiikkaa uudistetaan. Vaihtoehtona on joko sokerin viitehinnan alentaminen tai kiintiöiden poistaminen kokonaan. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan sokerin hallinnollisen hinnan alentamisen, sokerikiintiöiden poiston, kansallisen sokerijuurikkaan tuen ja muiden viljelykasvien hinnan nousun vaikutusta sokerijuurikkaan viljelyyn Suomessa. Tutkimustulokset on mallinnettu positiivisella matemaattisella simulointimallilla. Aineistona tutkimuksessa ovat suomalaiset sokerijuurikasta viljelevät kirjanpitotilat. Valkosokerin hallinnollisen hinnan alentaminen 20 % (vastaa 23,4 % sokerijuurikkaan hinnan laskua) vähentäisi sokerijuurikkaan viljelyä tulosten mukaan keskimäärin noin 26 % tutkimusaineistona olevilla tiloilla. Mikäli valkosokerin hallinnollista hintaa lasketaan 10 % (vastaa 11,7 % sokerijuurikkaan hinnan laskua), sokerijuurikkaan viljely vähentyisi mallin mukaan keskimäärin noin 13 %. Kiintiöiden poiston vaikutuksesta sokerijuurikkaan viljelyyn tehtiin herkkyysanalyysi, koska sokerikiintiöiden poiston vaikutusta valkosokerin ja sokerijuurikkaan hintaan EU:ssa on vaikea arvioida. Mikäli sokerijuurikkaan hinta laskee 10-50 %, niin tuotanto vähenee 11-56 % nykyisellä sokerijuurikkaan kansallisella tuella ja 40-85 % ilman kansallista tukea. Mikäli kansallinen tuki poistetaan kokonaan eikä sokerijuurikkaan hinta muutu, sokerijuurikkaan viljely vähenee mallin mukaan 29 %. Kansallisella tuella, jota maksetaan 350 euroa sokerijuurikashehtaaria kohden, on hyvin tärkeä rooli sokerijuurikkaan tuotannon jatkumiselle Suomessa. Jos sokerijuurikkaan hinnan lasku halutaan kompensoida kansallisella sokerijuurikkaan tuella, 10 % hinnan alennus vaatisi 489 euron hehtaarituen, jotta nykyinen tuotannon taso säilytettäisiin. Tarvittava tukimäärä 20 % sokerijuurikkaan hinnan alennuksessa olisi 616 euroa/ha. Nykyisen tuotannon tason säilyttämiseksi sokerijuurikkaan hinnan tulisi nousta 26 % ilman kansallista sokerijuurikkaan tukea. Ilman sokerikiintiöitä Säkylän tehtaan tulisi toimia täydellä kapasiteetilla ja sokerintuotantoa voisi mahdollisesti kasvattaa 20 % nykyisestä, jolloin kansallisen tuen tulisi olla 593 euroa/ha. Ilman kansallista tukea sokerijuurikkaan hinnan tulisi nousta 44 %, jotta tuotanto kasvaisi 20 %. Sokerijuurikkaan viljelypäätöksiin vaikuttavat myös viljojen ja öljykasvien hintataso. Muiden vilje-lykasvien 30 % hinnannousu vähentäisi sokerijuurikkaan viljelyä noin 10 % ja 70 % hinnannousu vähentäisi viljelyä noin 24 %. Ilman sokerijuurikkaan kansallista tukea, sokerijuurikkaan viljely laskisi vielä jyrkemmin. Sokerintuotannosta luopuminen aiheuttaisi seurauksia Suomen elintarvikeketjun omavaraisuudelle. Sokerijuurikkaan viljelyn jatkuminen Suomessa vaatii uusien ja vanhojen politiikkakeinojen käyttöä rinnakkain. Vuonna 2013 toteutettava yhteisen maatalouspolitiikan uudistus antaa mahdollisuuden ottaa uusia välineitä käyttöön sokerijuurikkaan viljelyn tukemiseksi ja kehittämiseksi. Sokerijuurikkaan satojen tulisi tulevaisuudessa kasvaa suhteessa enemmän kuin muissa jäsenmaissa, jotta sokerijuurikkaan tuotanto voisi jatkua Suomessa ilman sokerikiintiöitä.
Collections
- MTT Raportti [186]