Yritysten menestystarinat ja yrittäjyyden edistäminen. Tapaustutkimus yrittäjistä, kehittäjistä ja politiikkadiskursseista Suupohjan seutukunnassa
Vesala, Kari Mikko (toim.); Vihinen, Hilkka (toim.) (2011)
Vesala, Kari Mikko (toim.)
Vihinen, Hilkka (toim.)
Julkaisusarja
MTT Raportti
Numero
16
Sivut
141 s
MTT
2011
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-487-311-6
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-487-311-6
Tiivistelmä
Pk-yrityssektorin yhteiskunnallinen merkitys tunnustetaan nykyään laajasti ja politiikalla pyritään vaikuttamaan yrityksiin ja yritystoimintaan. Aktiivinen edistämispolitiikka ei välttämättä kohdennu tasaisesti kaikkiin yrityksiin. Yrittäjien ja yhteiskunnan kohtaamisessa esiin nousevat myös kysymykset siitä, kuka on ohjaksissa ja kuka auttaa ketä. Tutkimuksen kohteena oli yrittäjyyden ja sen edistämispolitiikan kohtaamispinta, jota niin yhteiskuntapoliittinen kuin yritystoiminnallinen konteksti eri tavoin rakentaa ja muokkaa. Erityisenä kontekstitekijänä huomiota kiinnitettiin uuden yrittäjyyspolitiikan nousuun pk-yrityspolitiikan rinnalle yrittäjyyden edistämispolitiikan diskursseissa. Yrittäjyyspolitiikalla kehitetään yrittäjyyttä edesauttavia ympäristöjä ja mahdollisuusrakenteita (esim. yritysklustereita tai osaamiskeskittymiä), kun taas pk-yrityspolitiikan keinoilla vaikutetaan suoraan yksittäisiin yrityksiin ja yrittäjiin (esim. rahoitus-, neuvonta- ja koulutuspalvelut). Yrittäjyyspolitiikan toteuttaminen kytkeytyy muun muassa ohjelmaperusteisen aluekehittämisen myötä moniin yhteiskuntapolitiikan sektoreihin ja toimijoihin. Se kietoutuu myös esimerkiksi siihen miten pk-yrityspolitiikan keinojen tarjontaa kehitetään, kanavoidaan ja resursoidaan. Tarkastelu toteutettiin kunta- ja seutukuntatason tapaustutkimuksen avulla. Yrittäjyyden edistämispolitiikan toteuttamisen asetelmaa kuvattiin Suupohjan seutukunnassa ja sen keskuskunnassa Kauhajoella, jossa yrittäjyyspolitiikka on muun muassa AKO:n myötä ollut näkyvästi esillä yrittäjyyden edistämisen asetelmassa. Yrittäjien ja edistämispolitiikan toteuttajien haastatteluiden avulla analysoitiin sitä, minkälaisena edistämispoliittisten keinojen ja toimijoiden rooli 15 esimerkkiyrityksen menestystarinoissa näyttäytyy ja minkälaiseksi yrittäjien ja kehittäjien suhde rakentuu heidän puhuessaan edistämispolitiikasta ja sen toteuttamisesta. Aineistona oli politiikkaohjelmien ja muiden tekstien lisäksi 28 yksilö- ja 3 ryhmähaastattelua. Analyysit osoittivat yhtäältä yrittäjien aktiivisuutta sidossuhteidensa ja toimintaympäristönsä kehittämisessä, toisaalta yritysten erilaistumista suhteessa edistämispolitiikkaan. Yrittäjyyspolitiikan mukaantulon myötä yrittäjät ovat lisääntyvästi yhteiskunta- ja elinkeinopoliittisia toimijoita osana yrittäjyyttään. Samanaikaisesti kehittäjän rooliin on tullut mukaan aloitteen ottavaa, liiketoimintamahdollisuuksia tunnistavaa ja kehittävää yrittäjämäisyyttä - ja täten riskinottoa. Kehittäjän roolia on muuttanut myös yrittäjyys-politiikan toteuttamisessa tarvittavat taidot. Politiikkaohjelmat legitimoivat kehittäjän roolia paikallistalouden muutosagenttina. Kun politiikkaa ei tehdä enää vain yrittäjien kautta vaan myös yrittäjien kanssa, nousevat yhä tärkeämmäksi kysymykset siitä, miten yrittäjien ja kehittäjien välillä synnytetään kokemus molempia osapuolia hyödyttävästä suhteesta, molemminpuolisista vaikutusmahdollisuuksista ja yrittäjien välisen tasapuolisuuden toteutumisesta. Pk-yrityspoliittisen diskurssin avulla yrittäjät ja kehittäjät määrittivät itselleen ja toisilleen käänteisesti erilaiset toimija-asemat. Kumpikin katsoo olevansa itse aktiivinen, ohjaksissa oleva toimija, ja näkee toisen osapuolen autettavana tai ohjattavana. Yrittäjyyspoliittista diskurssia käyttäessään yrittäjät ja kehittäjät määrittivät toistensa positiot enemmän yhteensopiviksi ja keskenään tasavertaisemmiksi kuin pk-yritysdiskurssin kohdalla. Diskurssien yhteensovittaminen ja hallinta näyttäytyvät edistämisen haasteina niin yrityskentän sitouttamisen kuin laajemminkin paikallisen luottamuspääoman kannalta.
Collections
- MTT Raportti [186]